tiistai 20. joulukuuta 2016

Vastaus erittäin hyvään lukijan kysymykseen ja viime hetken joululahjavinkit!

Heipä hei, 
Sain jokin aika sitten aivan älyttömän hyvän kysymyksen blogin kommenttiboksiin ja päätin vastata siihen ihan erillisellä blogipostauksella.
"Aika monta vuotta olet Maiju kisannut, oot kyllä kieltämättä upea ilmestys ja vaikutat yhdeltä fiksuimmista ja eniten jalatmaassa-olevalta, kuin mitä kanssakisaajajoukossasi on.
Miten kauan tuota voi jatkaa, kisaamista, jatkuvaa kovaa treeniä ja dieettaamista? Eikö se käy hirvittävän raskaaksi? Puhutaan fitness-kisaamisen haittapuolista; hormonitoiminnan häiriöistä, kilpirauhasongelmista, pakonomaisesta syömisen kontrolloinnista.. oletko törmännyt näihin omalla kohdallasi? Olet terveyden edistämisen ammattilainen, onko elämäntavassasi mitään asioita, jotka olisivat ristiriidassa ammattitietämyksesi kanssa?
En kysy näitä ilkeilläkseni, vaan ihan puhtaasti uteliaisuudesta. Olen seurannut elämääsi jo parin vuoden ajan ja pidän tyylistäsi. Vaikutat aina positiiviselta ja rauhalliselta.
Iloa syksyysi ja onnea tulevaan!"
Ensinnäkin suurkiitokset kommentoijalle kauniista sanoista sekä erittäin hyvästä kysymyksestä! Itsehän olen siis kilpaillut ensimmäisen kerran vuonna 2013, sitten heti seuraavana vuonna 2014 sekä nyt 2016, eli varsinaisesti kisavuosia minulla ei ole takana kuin kolme ja kilpailuja yhteensä yhdeksät joten en nyt ehkä itse koe olevani ihan älyttömän pitkään kilpaillut jos vertaa esimerkiksi lajin todellisiin konkareihin kuten Katarina Tunturiin, Tiina Vaskelaiseen tai vaikka Kati Alanderiin, joilla kaikilla taitaa olla takana ainakin tuplasti enemmän kilpailuja kuin minulla. Ja näyttäisi heidän kohdallaan ainakin siltä, että ovat melko hyvinvoivia kaikki, kuten itsekin koen olevani. :) Eli itse ajattelen että kova treeni ja terveellinen ruokavalio ovat siis pelkästään hyväksi keholle, ei päinvastoin. Ihminen on luotu liikkumaan ja uskon että herkemmin ihmiset voivat huonosti liikkumattomuudesta johtuen kuin siitä että liikkuvat. 
SM-kilpailut 2016
Tietysti ääripäitäkin löytyy ja selvää on että jatkuva kropan loppuun kuluttaminen ja ylitreenaaminen on varmasti huonoksi, mutta mikäli lajinoimaisesti ja lihaksenkasvatusmielessä haluaa treenata, niin silloin on pakko pitää järki mukana esimerkiksi levon sekä treenimäärien suhteen jos kehittyä haluaa. Eli vastauksena kysymykseen sanoisin että järkevästi suunnitellulle ja sopivalle määrälle kovaa treenaamista tuskin on mitään "taka-rajaa" ainakaan iän puolesta. Itseasiassa viidenkymmenen ikävuoden paikkeilla ja sen jälkeen olisikin erityisen tärkeää huolehtia lihasvoimaharjoittelun sisällyttämisestä arkeen, sillä kropan vanhetessa myös lihassolujen hajoaminen nopeutuu ja itsenäisen liikkumiskyvyn turvaamiseksi lihaksiston on oltava kunnossa.
Ja vaikka kilpailudieetit tottakai ovat tietyllä tapaa raskaita kropalle, niin uskon että järkevästi toteutettuina ne ovat silti huomattavasti terveellisempiä kuin monen normaalit ympärivuotiset elämäntavat joka viikonloppuisine rymyreissuineen tai se yleinen syömättömyys/nukkumattomuus/tupakanpoltto-kombo, johon törmään työssäni valitettavan usein. 

Ben Weider Legacy Cup 2016
Toki erityisesti keltaisten lehtien sivuilta saa aina toisinaan lukea kauhutarinoita, jossa fitness on vienyt hiuksetkin päästä ja pilannut juurikin aineenvaihdunnan, mutta silloin olisi mielestäni hyvä kurkistaa tarinan taakse ja tarkastella esimerkiksi dieetin toteutustapoja sekä ravinnon määrää suhteessa urheiluun sekä kyseisen yksilön valmiuksia toteuttaa edellämainittuja. Oma mielipiteeni on siis se, että kilpailla voi niin kauan kun haluaa JOS pitää kunnolla huolta omasta kropastaan, kuuntelee sen viestejä ja muistaa myös levon ja palautumisen merkityksen. Itse esimerkiksi aion palautella nyt ainakin vuoden edellisestä kisarupeamastani varmistaakseni kroppani kunnollisen palautumisen. Sama tietysti pätee jokaiseen urheilulajiin eli laiminlyömällä kroppaansa tuskin voi juosta kovinkaan montaa maratonia? 
Minulla on ollut tapana käydä mittauttamassa veriarvot kerran tai kaksi vuodessa (jos olen kilpaillut, niin kaksi kertaa, ennen ja jälkeen dieetin) tarkistaakseni että kaikki on kunnossa ja ainakin tähän saakka on aina ollut. Uskon että siihen on vaikuttanut sekä järkevä valmennus että riittävän pitkät tauot kilpailujen välillä niin että kroppani on rauhassa saanut palautua. Tosin tuntuu että omalla kohdalla kropan toiminta onkin aina melko vakaata ja rutiininomaista, esim kuukautiskierto harvemmin häiriintyy dieeteistä ja uni tulee loppudieetistäkin jos jaksaa kunnolla keskittyä rauhoittumaan ja rentoutumaan. Eli en siis omalla kohdallani ole törmännyt kysymyksen oireisiin. 


Tietenkin aika ensimmäisen kisadieetin jälkeen oli melko haastavaa henkisesti, kun kropan rasvat palautuivat normaalitilaan ja kun oli tottunut kireään kuntoon niin normaalirasvojen "hyväksyminen" tuntui aluksi vaikealle. Kuitenkin nyt neljän dieetin jälkeen sekin on jo paljon helpompaa. :) Itse olen aina ollut melko tarkka syömisistäni mutta koen että osaan ottaa rennostikkin tarpeen vaatiessa ilman suurempaa stressiä. Tätä yritän myös omille valmennettavilleni aina painottaa että se terve ja normaali suhtautuminen ruokaan säilyisi ja silloin kun syödään herkkuja niin se tehdään hyvällä omalla tunnolla. :) Mielestäni ei siis ole olemassa "hyviä" tai "huonoja" ruoka-aineita, vaan on erilaisen energiasisällön omaavia ruoka-aineita, joita syödään tavoitteiden mukaan mitä milloinkin. 

Juurikin sitä erilaista energisasisältöä omaavaa ruokaa, heh.
Pääsin viime keväänä fysioterapian työharjoittelussani tekemään töitä syömishäiriöitä sairastavien nuorten kanssa ja voin rehellisesti myöntää että aluksi kyseenalaistin oman lajini täysin, koska rinnastin sitä liikaa syömishäiriöihin. Kuitenkin muutaman harjoitteluviikon jälkeen ymmärsin että kyseisellä sairaudella on TODELLA vähän tekemistä fitneksen kanssa. Syömishäiriössä kun on kyse kehonkuvan yleensä melko pahasta vääristymisestä ja asenne omaa kehoa kohtaan on yleensä halveksuva tai muuten negatiivinen. Vaikka fitnesslajeissa ehkä pyritään muuttamaan kehon ulkonäköä, niin lähinnä se kuitenkin tehdään yhteistyössä kehon kanssa siitä huolehtien ja sitä kunnioittaen eikä sitä vastaan. Ainakin itse koen että monen valmennettavan kohdalla kehonkuva on myös muuttunut positiivisemmaksi fitnessharrastuksen myötä eikä toisinpäin. 
Harmittavan usein fitnesslajeista puhuttaessa keskitytään pelkästään aikaan kilpailujen lähellä ja kilpailuihin, vaikka suurimmaksi osaksi kysehän on kuntosaliharrastuksesta yhdistettynä terveelliseen ja säännölliseen ruokailuun. 
Toivottavasti vastasin kysymykseesi, mikäli en, niin laihtahan lisäkysmystä tulemaan! :)
Sitten vielä niitä lupaamiani viimehetken joululahjavinkkejä! Sairauslomani vuoksi olen ollut neljän seinän sisällä jumissa kaksi viikkoa, joten suurin osa lahjaehdotuksista löytyykin mistäpä muualtakaan kuin netistä! :D Tässä kuitenkin oma TOP 5-joululahjalistani!

1. Pehmeä paketti. Anna lahjaksi lämpöä, mukavuutta sekä hyvää treenifiilistä! Better Bodiesin uutuuksista löydät lahjan treenaavalle naiselle sekä miehelle. Voit myös yhdistellä väreistä tyylikkään kokonaisuuden niin salille kuin siiviiliin!




2. Treenaava puoliso osaa varmasti myös arvostaa laatikollista uusia FAST MAX-patukoita Vihreiden kuulien sijaan. ;) Uutiskirjeen tilaajalle Fast.fi-verkkokaupasta myös -15% ensimmäisestä tilauksesta. ;)




3. Lahjaksi ammattitaitoa ja elämyksiä. Spartan Gear järjestää suuren määrän toiminnalliseen harjoitteluun, levytankoteknikoihin sekä huoltavaan harjoitteluun erikoistuneita kursseja jälleen vuonna 2017! Mikset antaisi lahjaksi vaikka viikonloppukurssia toiminnallisen harjoittelun parissa?





4. Hyvän olon lahjakortti. Treenimotivaatioa kaipaillut läheisesi varmasti arvostaa lahjakorttia personal trainerin palveluihin, sisällön voit määritellä etukäteen tai antaa lahjan saajan päättää. Lisätietoa palveluistamme sekä hinnaston saat lähettämällä sähköpostia osoitteeseen teambalancedbody@gmail.com





5. Lisäboostia harjoitteluun uusilla treenivälineillä! Spartan Gearilta löydät myös laadukkaat treenivälineet niin kahvakuulailuun, toiminnalliseen harjoitteluun kuin ulkotreeneihinkin. Myös minikumppareita, putkirullia sekä triggerpalloja huoltavaa harjoittelua tukemaan.


Treenaamisen ilo paistanee hyvin kasvoilta.. :D

Ihanaa ja rauhallista joulun odotusta toivotellen,

Maiju







perjantai 9. joulukuuta 2016

Kisavuosi 2016 kokonaisuudessaan & hieman tulevaisuuden suunnitelmia.

Parempi siis myöhään kuin ei milloinkaan, eikö vain? :D Ensin veivät työt kisojen jälkeen mennessään eikä aikaa tuntunut jäävän bloggaamiselle juuri lainkaan, mutta nyt hieman toivuttuani maanantain leikkauksesta, ehdin jo vähän raapustelemaan tämän vuoden fiiliksiä ylös. Niin, olin siis maanantaina pienimuotoisessa kirurgisessa operaatiossa, ja siitä nyt toipumassa seuraavat viikot. Kyseessä oli oikeaan korvaan tehty stapedektomia, josta en sen kummemmin ajatellut tänne kirjoitella mutta mitäpä sitä toisaalta salailemaankaan. :)

Sairaalaeväät ;)


Mutta takaisin siis tähän vuoteen ja erityisesti aikaan kevään Fitness Classicin jälkeen. Kevään kisoista ja niihin liittyvistä fiiliksistä pääset lukemaan tarkemmin tästä. Pähkinän kuoressa voin kuitenkin kertoa, että koska kevään kisat ja kunto olivat minulle melkoinen pettymys, halusin ehdottomasti kilpailla myös syksyllä. Syksyn kilpailujen päätavoitteeksi asetin huomattavasti paremman kunnon, jota kohti lähdin tekemään töitä 16-viikkoisella dieetillä kesäkuun alusta. Aiemman valmentajani kanssa lopetimme yhteistyön kevään kisoihin, joten tarkoitus olikin nyt tehdä dieetti pääasiassa yksin ja päästä kokeilemaan hieman erilaisia toteutustapoja tälle dieetille ja tietysti päästä myös aiempaa kireämpään kuntoon. 

Fitness Classic 2016


Kuten aiemmin kirjoitin, tavoitteisiin pääsinkin ja sijoitusten puolesta reilusti niistä myös yli, ja kaiken kaikkiaan olenkin erittäin tyytyväinen vuoden 2016 kisakauteen kokonaisuudessaan. Kilpailin tänä vuonna yhteensä viidet kilpailut ja vaikka pitkä ja raskas kisavuosi toki verottikin paljon, niin voin ihan rehellisesti sanoa että päivääkään en vaihtiaisi pois. En edes kevään pettymystä, sillä en usko että olisin tässä missä nyt olen ilman sitä. En myöskään usko että olisin koskaan uskaltautunut lähtemään syksyn dieetille yksin, ilman valmentajaa ja sitä kautta oppinut niin paljon uusia asioita omasta kropastani ja sen toiminnasta, minkä koen olleen pelkästään positiivinen asia. 

Toki kokeillessa uusia asioita tekee myös virheitä ja vastaisuudessa varmasti jätän osan viime dieetillä tekemistäni asioista kokonaan tekemättä, mutta koen että jollen olisi kokeillut käytännössä mahdollisimman laajalti eri metodeja, hakkaisin varmaankin edelleen päätäni seinään samojen, vanhojen kaavojen sisällä. Nyt kuitenkin selvästi löysin myös omalle kropalle toimivan tavan dieetata ja vaikka toki aina voisikin olla kireämpi, niin olin kuitenkin itse suht tyytyväinen lopputulokseen ja tiedän ensi kerralla kuinka toimia jotta saan oman kroppani toimimaan optimaalisesti rasvaa poltettaessa. 

Nordic Fitness Expo 2016

Sijoitusten puolesta en ollut syksylle edes asettanut sen tarkempia tavoitteita, koska keskityin nyt täysin vain kunnon parantamiseen joten 4. sijat sekä Jyväskylästä että Lahdesta olivat siinä kohtaa ihan mieluinen yllätys. Toki seuraavalla kerralla se ei tietenkään enää riitä, ja ainahan se ensimmäinen ei-mitalisija vähän kirpaisee, joten nyt on aika pitää pitkä kehityskausi omien heikkouksien parantamiseksi, jotta sijoittumismahdollisuudet yltäisivät ylemmäs seuraavalla kerralla.

Tällä hetkellä suurimpina heikkouksinani pidän itse etureisiäni sekä olemattomia olkapäitäni, joita onkin tarkoitus priorisoida tällä kehityskaudella. Reverselle siirryttyäni nämä ovatkin olleet jo huomion alla, mutta tämänhetkisen sairaslomani takia saavat nyt lepäillä hetken ennen sorvin ääreen paluuta. 



Alunperin ajattelin jatkaa tämän offin vielä omillani, mutta yhtenä iltana muutama viikko sitten rupesin miettimään että mikäli kilpailisin vielä kouluratsastuksessa, niin ratsastelisinko vaan maneesissa itsekseni ja vaan toivoisin että se SM-mitali tipahtaa taivaalta kaulaani? En, vaan tekisin lujaakin lujemmin töitä valmentajan tiukassa ohjauksessa, jotta saisin varmasti kaiken mahdollisen irti itsestäni seuraavaan kilpailua varten ja niin aion myös nyt toimia. Sairaslomani jälkeen kun pääsen taas treeneihin kunnolla käsiksi, aloitan myös uuden, minulle sopivan valmentajan etsimisen toden teolla. 

Valmentajan tärkeimpinä ominaisuuksina pidän itse laajaa tietotaitoa lajiin liittyen, periksantamattomuutta sekä aitoa lujaa tahtoa saada valmennettavasta paras mahdollinen versio esiin. Itse rakastan treenaamista ja sitä kaikkea kovaa työtä, mikä lajiin liittyy, enkä koe että tarvitsen ketään kehumaan tai silittelemään päätäni, vaan ennemminkin juuri sellaista ihmistä, joka saa minut puskemaan vielä hieman enemmän tai pidemmälle, kuin mitä itse uskon pystyväni, jotta voin saavuttaa tavoitteeni. 





Aiempi valmennussuhteeni kesti neljä vuotta, joten voikin olla aluksi jännittävää totutella uuteen persoonaan ja valmennusmetodeihin mutta uskon sen olevan ehdottomasti hyväksi minulle ja treenaamiselleni tässä kohtaa. 

Muutama nimi minulla onkin jo mielessäni, joihin uskon ottavani yhteyttä mutta hyviä ehdotuksia otetaan myös vastaan.. :)

-Maiju

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Lähiaikojen kuulumisia sekä huikea tarjous Spartan Gearin PT-koulutuksesta!

Hei vaan!

Täällä ollaan edelleen hengissä vaikka bloggaaminen on taas venähtänytkin! :D Kisaprojektin päättymisestä on nyt siis kokonaisuudessaan noin kolmisen viikkoa ja pyhä tarkoitukseni on kirjoitella koko kisavuodesta hieman syvempääkin analyysiä jahka saan ajatuksia paremmin kasaan ja heh, sitä kuuluisaa aikaa siihen, että ehdin istumaan rauhassa alas ja kirjoittamaan siitä.

Nyt kuitenkin lähiaikoien kuulumisiini. Kuten moni läheiseni tietääkin, minulla on huono tapa täyttää kalenteriani niin, että lopulta huomaan buukanneeni itseni ties minne ja yleensä myös niin, että vapaapäiviä ei kamalasti kalenteristani löydy. Niin tälläkin kertaa, eli kisojen jälkeen jatkoin tukka putkella töitä ilman suurempia lepoja tai vapaapäiviä ja kävin tuossa viime viikolla työmatkallakin hieman pidemmällä reissulla Dubaissa, jossa nukkuminen ei tosiaan ollut ihan se prioriteetti numero yksi. Palattuani sama ralli jatkui ensin kotipuolessa ja sitten viikonloppuna Helsingissä, joten kiirettä on todella pitänyt!

Dubaille vahva suositus, upea paikka ja kelitkin oli kohdillaan!

Ja älkää siis ymmärtäkö väärin, RAKASTAN työtäni ja matkustamista ja kaikkea siihen liittyvää ja päivääkään en missään nimessä vaihtaisi pois. Kuitenkin vapaapäivä tai kaksi silloin tällöin voisi silti tehdä ihan hyvää ja ainakin omalla kohdallani kroppa sen levon kyllä sitten ottaa kun sitä tarvitsee, eli täällä ruudun toisella puolella ollaan nyt 38 asteen kuumeessa ja flunssassa kotona. :'D
Jospa sitä nyt vaikka hiljalleen viisastuisi. Ehkä.


Lihaskalvoketjujen mobilisointia Petri Halosen johdolla Spartan Gearin PT-kurssilla

No asiaan, eli reilu vuosi sitten kerroin haaveistani osallistua Spartan Gearin toiminnallisen harjoittelun personal trainer-koulutukseen ja aloitinkin sen nyt viime syksynä kisakauden lopuilla.  Ajankohta ei etukäteen ajatellen ollut ehkä paras mahdollinen, mutta yllätyksekseni täytyy sanoa että en koe tämän vaikuttaneen kisakauteeni ainakaan negatiivisesti! Erityisesti kehoa huoltavat ja mobilisoivat harjoitteet todella auttoivat kroppaani jaksamaan paremmin ja tyhjäpäänä suoritetut ohjatut treenit sopi paremmin kuin hyvin ainakin minulle dieetin loppumetreillä. Ymmärrystä kisadieetille olisi kyllä koulutuksen vetäjillä riittänyt ja muistan Nurmen Antin todenneen kerran jos toisenkin että "ei sun Maiju oikeasti ihan kaikkia harjoitteita tarvitse tehdä jos et jaksa", mutta hyvinhän sitä jaksaa jos on hauskaa ja oppii samalla uutta! :)


Antti Nurmi neuvoo ja minä kuuntelen. :D

Nyt kun Spartan Gearin PT-koulutusta on kaksi kolmannesta takana, koen syventäneeni todella paljon tietämystäni niin kehonhuoltoa ja mobilisointia kohtaan, kuin oppineeni todella paljon kehonhallinnasta sekä kehonpainoharjoitteista sekä parantaneeni treenitekniikoitani niin toiminnallisen harjoittelun, kuin perus punttitreenin saralla. Tämä varmasti siksi että kun oma liikkuvuus sekä kehonhallinta on parantunut, on sillä ollut todella suuri positiivinen vaikutus myös omiin ja toivottavasti myös asiakkaideni salitreeneihini! Vaikka siis alunperin ajatukseni tälle toiminnallisen harjoittelun PT-koulutukseen lähtiessäni oli se, että laajentaisin pääasiassa toiminnallisen harjoittelun osaamistani, koska perus punttitreeni on jotakuinkin suurinpiirtein hallinnassa, kuten myös aiemman koulutustaustani vuoksi kehonhuolto- sekä liikkuvuusharjottelukin, mutta täytyy sanoa että matkalla on todella moni muukin ammattitaitoni osa-alue parantunut kuin huomaamatta!
Tästä tietenkin suurkiitos Spartan Gearin ammattitaitoisille kouluttajille sekä todella hyvälle kurssiporukallemme, mikä omalta osaltaan luonnollisesti on vaikuttanut todella positiivisesti oppimiseen kun ympärillä on paljon eri alojen ammattilaisia ja näin myös monta eri näkökulmaa.






Minulta monesti kyselläänkin hyviä vinkkejä hyvien PT-koulutusten suhteen ja tätä kurssia voin kyllä todellakin suositella ihan jokaiselle! Sain myös huikean tarjouksen blogimme lukijoille, nimittäin blogimme kautta ilmoittautuneet pääsevät Spartan Gearin PT-koulutukseen alennettuun hintaan 2400€ (normi 2600€)! Ale-hinnan saat laittamalla meille sähköpostia osoitteeseen parisuhdebodausta@gmail.com ja ilmoittautumalla kauttamme Spartan Gear toiminnallisen harjoittelun PT-koulutukseen.


Ei se treenaaminen ihan joka heti mitään herkkua ole. ;D

Kurssi sopii niinikään personal trainerin ammatista haaveilevalle kuin aktiivitreenaajalle, joka haluaa parantaa osaamistaan toiminnallisen harjoittelun, kehonhallinnan, liikkuvuuden sekä kehonhuollon saralla. Oli tavoitteesi kumpi tahansa edellisistä, tai vaikkapa molemmat, uskon että luvassa on joka tapauksessa kahdeksan upeaa treenintäyteistä viikonloppua huippuporukassa sekä paljon uutta hyödyllistä asiaa! Seuraava kurssi alkaa Turussa helmikuussa 2017 ja siitä seuraava Oulussa maaliskuussa. Mahdollisia kysymyksiä koulutukseen liittyen voit myös laittaa sähköpostiimme tai kommentoimalla suoraan tähän blogipostaukseen.


Mutta siinäpä niitä lähiaikojen kuulumisia ja puuhia, nyt taidan mennä keittelemään lisää teetä että tervehtyisin mahdollisimman pian ja pääsisin taas omien treenieni kimppuun!

-Maiju



tiistai 11. lokakuuta 2016

Ja FAST Hera80-arvonnan voittaja on..


Kaksivuotiaan blogimme kunniaksi järjestetyssä arvonnassa oli voittajalle luvassa kolme purkkia FAST Hera80-heraproteiinia valitsemissaan mauissa, koska tuoteperhe on mauiltaan todella laaja! FAST Hera80-heraproteiinin valitsimme arvonnan kohteeksi koska se on todella monikäyttöinen tuote, ja meidän perheessämme sitä kuluukin niin palautumisjuomana, välipalana, puuron seassa sekä proteiinileivonnaisten ainesosana, joten ajattelimme sen olevan mahdollisimman laajalle lukijakunnalle sopiva tuote. :)

Kilpailuun pääsi osallistumaan kommentoimalla mitä makuja haluaisi maistaa ja miksi, sekä kuvailemalla että minkälaisissa tilanteissa proteiinilisää käyttää. Kommentteja sai jättää niin itse blogin kommenttiosioon, Parisuhdebodausta.com-facebook sivulle sekä sähköpostitse blogin sähköpostiosoitteeseen 10.10.2016 saakka ja kommentteja tulikin todella suuri määrä!






Tällä kertaa onnetar suosi Mikko Kontiota, eli suuret onnittelut Mikolle ja kolme purkkia FAST Hera80-heraproteiinia Mikon valitsemissa mauissa suklaa, cookies & cream ja mustikka-vanilja lähteekin Mikon suuntaan! Voittajalle on ilmoitettu  myös henkilökohtaisesti.

Suurkiitokset siis kaikille osallistuneille ja toivottavasti saamme mahdollisuuden järjestää teille taas pian uutta arvontaa! :)

Maiju & Joonas



keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Jyväskylän karsintojen kisarapsaa ja pohdintaa omista tavoitteista ja odotuksista.

Noniin, nyt alkaa hiljalleen viime viikonlopun kisahulinoiden pölyt laskeutumaan ja omiakin ajatuksia saatu jäsenneltyä hieman järkevämpään muotoon. Ehkäpä olisi hyvä aloittaa vaikka niistä omista kisoja edeltäneistä tavoitteista ja odotuksista tätä karsintakilpailua kohtaan.

(c) Tomi Rehell
Kuten aiemminkin olen jo kertonut, olen tehnyt tämän kisadieettini ilman valmentajaa eli pääasiassa siis yksin. Suuri kunnia ja nöyrä kiitos kuitenkin viimeistelyissä minua auttaneelle Risto Santalalle, sillä eipä ole omalla kohdalla viimeistelyt koskaan menneet niin nappiin! :)
Mutta siis takaisin dieettiin, koska koin itse että tämä dieetti on nk "kokeiludieetti" että onnistuuko homma yksinään, niin asetin itselleni suurimmaksi tavoitteeksi dieetin osalta sen, että kuntoni olisi kilpailupäivänä parempi, kuin viime keväänä Fitness Classicissa. Tähän nyt voisi joku todeta, että eipä luulisi olevan kummoinenkaan temppu, koska kevään kunto oli mikä oli ja niin minäkin ajattelin alkuun. Kuitenkin dieetin edetessä huomasin että kroppani haraa vastaan oikein tosissaan ja painokin junnasi paikallaan monta viikkoa. Onneksi ymmärsin muuttaa sekä ruokavaliota että treenityyliäni, sillä sen jälkeen homma lähti taas rullaamaan oikein mukavaa tahtia. Huomasin myös että kroppani ei todellakaan toimi kunnolla ketoosiruokavaliolla, eli hiilarit on ja pysyy ruokavaliossani vastaisuudessa aina.

Rekisteröitymeisestä, my dream team <3

Vaikka kroppa alkoikin toimimaan erittäin yhteystyökykyisesti ja painolukemat pienenemään, aikaa kuitenkaan ei jäänyt mitenkään suunnattomasti ylimääräistä ennen kisoja ja mielessä kävi kerran jos toisenkin että pitääkö jättää leikki kesken jos aika ei riitä. Tässä kohtaa se valmentaja olisi varmaankin ollut hyödyllinen, koska kävin näitä yksinpuheluita itseni kanssa melko tiuhaan tahtiin, hehe. No päätin kuitenkin että kerta leikkiin on ryhdytty, täytyy se katsoa loppuun saakka ja kääntyä vaikka sitten bäkkärillä ympäri jos siltä silloin tuntuu ja loppu onkin historiaa.

(c) Body-lehti / Tommi Mankki

Olkoonkin että kunto oli kisapäivänä edelleen vajaa, mutta ehdottomasti tähänastisista kunnoistani paras ja olin myös saanut korjattua paljon aiemmin tekemiäni virheitä esiintymisen ja poseeraamiseni suhteen, johon olinkin oikein tyytyväinen. Mitä sijoitukseen tulee, olin itse melko inho-realistisesti asettanut kilpailujen suhteen tavoitteekseni ainoastaan sen, että saan paikka Lahden SM-kisoihin ja se tavoite täyttyikin ja jopa niin hyvin että sain paikan myös Ben Weider Legacy Cup-kilpailuun, joka on päivää ennen SM-kilpailua. Eli tavoitteeni ylittyivät toden teolla ja olen varsin tyytyväinen lopputulokseen. Tosin itseasiassa joku jo ehtikin huomauttamaan minulle, että eihän neljänteen sijaan voi mitenkään olla tyytyväinen, mutta oma näkemykseni on se, että mikäli lavalle vie parhaimman mahdollisen version itsestään ja sinä päivänä parempia kilpailijoita menee sijoituksissa ohitse, niin kyllä mielestäni siihen voi ja pitääkin olla silloin tyytyväinen. Itse uskon tuomareiden olevan sen verran ammattitatioisia, että he varmasti saavat jokaisen kilpailijan juuri siihen sijoitusjärjestykseen kun sinä päivänä kuuluukin.



<3


Lemppariruokaa kisojen jälkeen.
Eli summa summarum, tärkeimmät tavoitteeni täyttyivät Jyväskylän karsintojen osalta kirkkaasti ja nyt minulla on vielä pieni hetki aikaa ennen SM-kilpailuja tehdä aivan kaikkeni, jotta päivän kunto sekä esiintyminen olisi Lahdessa jälleen parempi. Kilpailukauteni ei kuitenkaan pääty vielä siihen, sillä Lahden SM-kilpailujen jälkeen tavoitteenani on kilpailla vielä tulevissa PM-kilpailuissa Ruotsissa Alingsåsissa 22. lokakuuta. Eli edessä on vielä ainakin kolmet kilpailut ja noin kolme ja puoli viikkoa kisadieettiä ennen kilpailukauden päättymistä ja reverselle siirtymistä.


Nyt vaan fokus täysillä tulevaan ja Lahdessa nähdään! :)

-Maiju


torstai 8. syyskuuta 2016

Noin #2weeksout kuulumisia ja uusia kuvioita.

Heipä hei!

Se olisi sitten Jyväskylän SM-karsinnat jo aivan nurkan takana! Siitähän onkin itseasiassa kolmisen vuotta kun olen Paviljongin lavalle viimeksi astellut. Vuonna 2014 karsin SM-kisoihin Tampereelta ja 2015 olin ainoastaan hurraamassa Joonakselle. Tuntuu kyllä kieltämättä hullulta kuinka nopeasti aika menee, ja erityisesti kun tämä vuosi on mennyt enemmän tai vähemmän dieetillä ollessa niin tuntuu että viikot ne vaan suihkii ohitse ja tämäkin kisapreppi on kohta kestänyt 16 viikkoa vaikka vastahan minä se aloitin! :D



Prepistä muuten sen verran että vaikka tietysti tuo kevät nyt painaa väkisinkin vielä taustalla, niin on kyllä jotenkin ollut itselle helpompi tämä dieetti kun aiemmat. Olen ehkä myös hoksannut oman kroppani toiminnasta jutun jos toisenkin, joka tietysti on osaltaan helpottanut diettaamista, kun tuntuu että aiemmin kun sitä on saanut vähän tapella kroppaa vastaan niin nyt ollaan ehkä toimittu enemmän yhteistyössä ja enemmänkin juuri kropan ehdoilla. Tietysti kun itse tekee niin helppohan sitä on reagoida todella nopeastikin kropan signaaleihin ja melko rohkeasti olen myös kokeillut täysin erilaisia ja uusia juttuja ja no, osasta on varmasti viisastuttu ja osasta sitten ihan hyödyttykin. ;) Treenit ovat pääasiassa kulkeneet todella hyvin ja pakko sanoa että olen kyllä treenaamisesta ihan muutamaa suossa rämpimis-treeniä lukuunottamatta todella paljon nauttinutkin!

Lemppari treenikaverit vierekkäin. ;)

Treenitehoihin ja siihen yleisfiilikseen salilla on varmasti vaikuttanut treenijuomissa nyt ihan viime metreille saakka mukana olleet hiilihydraatit, joiden avulla on kyllä jaksanut puskea. Nyt tosin jätin ne viikon alusta pois kun vähän nipistin kokonaiskaloreita alemmas ja tehostuupahan rasvanpolttokin treenatessa kun ei samaan aikaan saa energiaa muualta.
Muuten olen syönyt treenin jälkeen vielä jonkin verran hiilaria, mutta muun ajan päivästä ollut sitten ilman, mitä nyt marjoista ja kasviksista tullut muutama hassu gramma ja tämä on tuntunut ihan hyvälle ratkaisulle. Kaloreista nyt ei kannattane puhua sen enempää, alhaalla ovat mutta eipä se meikäläisen kroppa kyllä millään 2000kcal dieeteillä kiristykkään. Oman kulutuksen ja aineenvaihdunnan mukaan.

Food, my favourite!
Treenit olen jakanut niin, että teen neljä mahdollisimman raskasta salitreeniä ja yhden plyon ja kaikkien jälkeen enemmän tai vähemmän aerobista. Pääasiassa korkeilla sykkeillä tai intervalleina juosten juoksumatolla ja plyon jälkeen kävellen reippaasti ylämäkeen tai porraskoneessa.  Aamulenkkejä olen tehnyt lähiaikoina viisi, joista yksi on ollut tasasykkeinen ja muut pääasiassa intervalli-tyyppisiä juosten ja kävellen. Jos ei muuta niin aerobinen kunto alkaa olemaan melko hyvällä tasolla ja juoksemisen intokin on löytynyt jälleen. :D Täytyykin offilla pitää kiinni tästä mukavasta tavasta liikkua jotta ei ihan rapakuntoon sitä aerobista puolta päästäisi.
Salitreenit olen toistaiseksi jaotellut niin, että viikko alkaa rinta-olkapää-treenillä, jatkuu kinttujumpalla ja sitten vuorossa on selkä ja viimeisenä punttitreeninä olka-kädet.  Varmasti sitten offilla lisään yhden jalkatreenin viikkoon, mutta nyt kun ovat niin kovalla rasituksella aerobisten takia muutenkin niin olen pitäytynyt sitten näissä.



No siinäpä ne tämän dieetin kuulumiset kaikessa lyhykäisyydessään. Mitä kuntoon tulee, niin kovasti edelleen yritän sitä viime kevättä kireämmäksi saada, toistaiseksi näyttää vielä ihan hyvälle jos sama tahti jatkuu Lahteen saakka. Jalathan ne meikäläisen murheenkryyni taitaa olla, eli niitä nyt koitetaan kiristellä viimeiseen saakka. Ruokavalion ja treenien lisäksi olen käynyt LPG-hoidoissa ja viime kerran jälkeen painokin tipahti 1,5kiloa, eli ilmeisen hyödylliseksi osoittautunut tämäkin hoitomuoto. :) 

Snapchat: Maiju_Minea

Sitten niihin uutisiin, eli taisinkin siitä ehkä vuosi takaperin jo kirjoitella että tarkoitus oli mennä Spartan Gearin toiminnallisen harjoittelun personal trainer-koulutukseen, mutta sen hetkisen elämäntilanteeni vuoksi siirsin osallistumistani eteenpäin ja nyt viimein pääsen sen aloittamaan ensi lauantaina! Olen hurjan innoissani ja kouluttajalistan nähtyäni myös odotukset ovat melko korkealla, sillä todella paljon alansa ammattilaisia on tulossa meille sinne luennoimaan, mm. alppihiihtomaajoukkueen fysiikkavalmentaja Petri Halonen, painonnoston ja voimanoston Suomen mestari Anni Vuohijoki, fitness-tähti Eveliina Tistelgren sekä henkisen valmennuksen puolesta Harri Gustafsberg.

Eevsku ja minä Spartan Sport Centerillä vuonna 2013! :D
Soittelinkin tuossa alkuviikosta Spartanin Antti Nurmen kanssa koulutukseen liittyen ja hän vinkkasi että kurssille on tullut muutama viime hetken peruutuspaikka, eli mikäli laadukas toiminnallisen harjoittelun personal training-koulutus kiinnostaa, niin ottakaahan minuun pikaisesti yhteyttä niin pääsette mukaan alennetuin hinnoin: parisuhdebodausta@gmail.com. ;)
Lisätietoa koulutuksesta löydät täältä.

Koulutus kestää puolisen vuotta, eli mistään kirjekurssista ei tosiaan ole kyse. Tämän ja kisojen vuoksi syksyni näyttääkin hyvin kiireiselle, mutta haittaakos tuo, kun on niin paljon kaikkea mielenkiintoista tiedossa! :)

Muutama viikko aika päihittää tämä tyttö. 

Aurinkoista torstaita toivotellen, 

-Maiju

torstai 18. elokuuta 2016

Lähiaikojen kuulumisia, pientä keventelyä ja muutama ajatus kehon kuuntelusta.

Hei vaan! 

Taas on tovi vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta, jollei minun ja Joonaksen yhteisiä kirjoituksia lasketa mukaan. Syy on niinkin yksinkertainen, että en ole oikein ehtinyt istumaan alas ja järjestelemään ajatuksiani niin että saisin ne paperille. 


Aloitetaan vaikka siitä, että olen tosiaan työn merkeissä kierrellyt ympäri Suomea kesäkuusta alkaen ja välillä päivät ovat venyneet hyvinkin pitkiksi niin töiden kuin treenien takia. Muutama viikko menikin niin että nukuin minimaalisen vähän ja treenasin silti normisti aamu- ja iltatreenini. Järkeilin sen itselleni niin että pään kannalta siedän paremmin vähiä unia, kuin skipatuista treeneistä johtuvaa morkkista. No, hetken homma tuntuikin toimivan näin hyvin ja kunto kiristyi hyvää tahtia, mutta jossakin vaiheessa paino päättkikin nousta kaksi kiloa ja kunnon eteneminen tuntui täysin pysähtyvän. Myös rasvaprosenttia mittauttaessani tulin samaan lopputulemaan sillä rasvaprosenttini oli tipahtanut ainoastaan 0,6% kahdessa viikossa, mikä oli todella vähän aiempaan 1% viikkotahtiin nähden.  Ensin ajattelin että kiristän tahtia entisestään niin ruokavalion kuin treenin puolesta mutta keskusteltuani asiasta muutaman viisaamman kanssa, päätin viime viikolla jättää rankat aerobiset pois kokonaan ja lisätä hiilihydraatteja ruokavaliooni ja oikeasti levätä, koska kroppa tuntui laittavan vastaan ihan tosissaan. Syyksi epäilen liikaa stressiä yhdistettynä liian vähään lepoon ja liian rankkaan urheiluun.

Taas mennään!

Heti ensimmäisen puurolautasen jälkeen tietysti heti kuvittelin olevani taas elämäni kunnossa ja loppuviikon lepo tuntuikin pienen ikuisuuden mittaiselle. Omalla kohdalla se lepääminen tuntuu huomattavasti vaikeammalle kuin vaikka puolikuolleena treenaaminen. Helppo se on kehottaa esimerkiksi omia valmennettavia lepäämään tai kuuntelemaan kehoaan mutta omalla kohdalla se onkin sitten paljon monimutkaisempi juttu. :D 



Viikonloppuna oli onneksi ohjelmaa luvassa kun suuntasimme Joonaksen kanssa Vaasaan. Lauantai oli pyhitetty hyvien ystävien tapaamiselle ja rentoutumiselle, ja kävimme lauantai-iltana Jessica Silvernagelin ja Juuso Jokisen kanssa ulkona syömässäkin. Näemme Jessican kanssa välimatkasta johtuen melko harvoin, mutta puhumme sitten puhelimessa senkin edestä. :D Melko harvassa on kyllä sellaiset ihmiset jota olisi tavannut pelkästään lajin kautta ja joiden kanssa on niin samalla aaltopituudella kuin heidän. 



Sunnuntaille olikin sitten sovittu tiimipalaveria Saran, Camillan ja Robertin kanssa, sekä Team Trifinityn ensimmäinen tiimipäivä, mihin osallistuin. 
Oli todella mukavaa päästä tutustumaan tiimin urheilijoihin paremmin ja päivä kului kuin siivillä! Suurin osa tiimipäivään osallistuneista urheilijoista kilpailee nyt Jyväskylässä tai Lahdessa, joten tiimipäivässä käsiteltiin pääasiassa kilpailuja ja kilpailemista koskevia asioita ja hiottiin jokaisen lavaesiintymistä. Loppuhuipennuksena tosin kaikki halukkaat pääsivät kokeilemaan telinevoimistelua, mikä oli todella hauskaa! Itse en todellakaan ole kovinkaan hyvä tasapainoa, kehonhallintaa tai notkeutta vaativissa harjoitteissa, mutta hauskaa riitti ja se on pääasia. :)




Vaikka viikonloppu oli aivan mahtava, niin sunnuntai-iltana oli mukava suunnata takaisin kotiin ja omien rutiinien pariin.  Edellisen viikon lepo ja ruoka oli selkeästi tehnyt hyvää, sillä vaaka näytti jo huomattavasti maltillisempia lukemia ja kuntokin tuntui hieman kiristyneen. 


Kuitenkin tästä edellisestä viikosta viisastuneena päätin että nyt loppudieetti mennään päivä kerrallaan, ja jos kroppa vielä pistää tosissaan hanttiin, niin sitten syksyn kisarupeamaakin täytyy miettiä uudelleen. Tarkotus kun ei ole kuitenkaan pilata omaa aineenvaihduntaa yksien kisojen takia ja pitää ottaa myös huomioon, että käytännössä katsoen olen ollut koko tämän vuoden dieetillä joten kroppa on todella kovilla joka tapauksessa. Tärkeintä minulle on kuitenkin päästä jatkossakin treenaamaan säännöllisesti ja pysyä terveenä, ja kilpaileminen on sitten vain se kirsikka kakun päällä. 

Sanonta toimi kehosi kanssa - älä sitä vastaan pitää siis juurikin paikkansa. Uskon itse että kyllä kroppa kertoo juuri sen, mitä se tarvitsee ja jos kyseessä on yhtä itsepäinen yksilö kuin minä, niin viestin täytyy joskus olla hieman normaalia selkeämpi, että se menee perille. :D 

Maanantaina olo oli kuitenkin sen verran hyvä, että päätin aloittaa varovaisesti treenit ja laskea hiilihydraatin määrää hieman maltillisemmaksi niitä kuitenkaam missään nimessä kokonaan ruokavaliosta poistamatta. Hiilihydraatit ovat nyt aiemman kalorinvaihtelun sijaan tasaisesti jokaisella päivällä salitreenin ympärillä ja salitreenit jaettu lihasryhmien mukaan. Salitreenien lisäksi on tarkoitus tehdä neljä korkeasykkeisempää aerobista aamulla, yksi plyotreenin reisille ja pakaroille ja yksi tasasykkeinen, palauttava lenkki viikossa. 

Ja tosiaan nythän tästä viikosta ei tule myöskään ihan ehjää treeniviikkoa, kun sain sitten vuorostani hankittua ilmeisesti jo kaikilla kisaajilla ja viime viikolla myös Joonaksella kiertäneen kurkkukipu-nuha-kuumeen itselleni. Eilen aamuaerobisen jälkeen olo tuntui hieman kummalliselle ja työpäivän päätteeksi olinkin jo kuumeessa. Ainakin tänään siis levätään ja mahdollisesti myös huomenna. Tällä hetkellä tosin olen junassa matkalla Ouluun seuraavalle työkeikalle, mutta onneksi työnkuvani ei vaadi mitään aivan älyttömiä fyysisiä ponnisteluja, joten uskon että pienellä levolla olen kunnossa jo loppuviikosta. Ja jos en, niin sitten levätään lisää. ;)

Maiju


perjantai 22. heinäkuuta 2016

Viime viikkojen reissupäivitystä ja muutama ajatus tavoitteista.

Hei vaan!

Täällä sitä ollaan reissattu ympäri suomea viimeiset pari viikkoa! :) Snäpin puolella minua seuranneet varmaan tietävätkin että ensimmäinen viikko meni Seinäjoella Tangomarkkinoilla ja toinen Porissa, Pori Jazzeilla. 


Luonnollisesti näin kisaprepillä vieraalle paikkakunnalle reissatessa saa hieman tehdä etukäteistutkimusta, jotta löytää itselleen majoituksen läheltä kuntosalin ja ruokavaliotakin saa hieman suunnitella ilman keittiötä toteutettavaan muotoon, mutta eipä vielä ole tullut vastaan reissua missä edellämainitut eivät olisi onnistuneet. Enemmänkin koen että kyse on omasta viitseliäisyydestä, neuvokkuudesta ja periksiantamattomuudesta. 


Googlemapsissa on myös melko kätevä toiminto, joka etsii syöttämäsi osoitteen läheltä hakusanalla paikkoja, esimerkiksi juuri kuntosaleja. Seinäjoella majoituimme hieman kauempana keskustasta, mutta onneksi juuri tätä Googlen ominaisuutta hyödyntäen löysin Hyllykalliolta Liikuntakeskus Pulssin



Nettisivujen perusteella salin vastaanotto oli vain muutamia tunteja päivässä auki, mutta avainkortilla klo 5-23 joka päivä. Vaikka avainkortit ovatkin yleensä tarkoitettu kuukausiasiakkaille tai kymmenen kerran korttilaisille, päätin kuitenkin soittaa salille ja tiedustella mahdollisuutta ostaa korttia vain muutamaksi päiväksi. Omat työaikani olivat pääasiassa klo 10-22 välillä, joten salille pääsy todella edellytti avainkorttia. 

Puheluun vastasi erittäin ystävällisen tuntuinen salin omistaja, joka yllätyksekseni oli hyvin yhteistyöhaluinen ja lupasi jopa toimittaa korttini hotellimme vastaanottoon minua odottelemaan! Maksoin kortin kuntosalin tilille ja kortti todella odotteli minua hotellissamme. Itse kuntosali oli todella hyvin varusteltu ja todella aikaisista treeniajoistani johtuen sain viettää vielä kaikki treenikertani ylhässä yksinäisyydessä, poislukien lauantai-aamun, jolloin korttini päätti olla toimimatta ja päivystysnumeroon soitettuani sain vielä tämän samaisen omistajan avaamaan minulle oven, vaikka kieltämättä kyllä vähän hävetti siihen aikaan herätellä ihmisiä lauantaina. Onneksi omistaja oli todella ymmärtäväinen ja vaikka vakuutin että selviäisin sen aamun ilman saliakin niin tämä omistaja sanoi tulevansa avaamaan oven, koska "täytyyhän sitä nyt salille päästä!". :D


Porissa homma hieman helpottui kun majoituimme yksityisasunnossa, joka sijaitsi melkein keskustassa. Keittiön ja jääkaapin kanssa ruokien kanssa sähläys jäi vähemmälle, mutta kuntosalia sain etsiä hetkisen ja hälyttinpä siihen hommaan muutaman paikallisen ystävänikin avuksi. Lopulta hyvien vinkkien ja majapaikkaamme nähden loistavan sijainnin perusteella päädyin Power Team Porin nettisivuille ja sainpa yllätyksekseni aivan yhtä hyvää palvelua sielläkin! Maksoin salimaksut yhdistyksen tilille ja sisäänpääsyt salille hoituivat puhelimella tiettyyn numeroon soittamalla kello 5-23 välillä. Ilmeisesti onni oli puolellani, sillä tämäkin sali oli todella hyvin varusteltu ja ilmapiiri salilla oli oikein tervetullut. Sain jopa jokun paikallisen varmistelemaan minulle penkkisarjaakin eräänä aamuna. :D  


Koska työreissuni päivät olivat pääasiassa melko pitkiä, 10-12 tuntisia ja päättyivät yleensä vasta 22.00 maissa, oli käytännöllisempää mennä aamulla aikaisin salille ja tehdä aamulenkit iltaisin, koska ne oli helppo tehdä ulkona, salin ollessa kiinni. Kulutuksen määrä pysyi kuitenin samana, ja päivinä, jolloin minulla oli hiilihydraattia ruokavaliossa, olivat ne joka tapauksessa salitreenin ympärillä, joten silloin siirsin ne vain illalta aamuille. 


Muutamana iltana pääsinkin ihastelemaan todella upeita maisemia, kun lähdimme kollegani kanssa ensin Yyteriin iltalenkille ja toisena iltana kiertelimme Poria ja ihastelimme vanhaa kaupunkia ja Kirjurinluotoa. Yyterissä olimme parahiksi auringonlaskun aikaan ja taisin tuutata snäppini täyteen niitä käsittämättömän upeita maisemia. :D 




Ja kuten moni varmaankin osasi jo kertomastani päätellä, että kun tekee 12 tuntia päivässä töitä ja siihen päälle kaupassa käynnit, ruokien valmistukset, suihkut ym ja aamu- sekä iltatreenit, ja noudattaa melko niukkaa ruokavaliota, niin voi todeta olevansa melko väsynyt eikä vähiten myöskään siksi, että unen määrä jäi jokaisena yönä 5-6 tuntiin. 

Olkoonkin että varmasti olisi ollut ainakin muutamana iltana tai aamuna huomattavasti järkevämpää skipata treenit ja vaikka nukkua, niin itse olen sen verran luupäinen, että treenejä ei vaan yksinkertaisesti jätetä tekemättä jos sellaisia on itselleen suunnitellut. Erityisesti nyt, kun vastuu dieetin etenemisestä on täysin omissa käsissä niin sitä saattaisi herkästi päästää itsensä turhan helpolla jossei tarkkaan noudata suunnitelmiaan. 


En siis todellakaan kehota ketään toimimaan samalla tavalla, mutta tunnen itseni sen verran hyvin, että omalla kohdalla pieni väsymys ja univelka on huomattavasti pienempi paha kuin se kiukku, jonka skipattu treeni saisi aikaan. Ja tietenkin kun tilanne oli vain väliaikainen niin oli helppo ajatella että muutaman viikon sitä seisoo vaikka päällään. :) Valvominen kyllä näkyi painossa alkuviikosta, +2kg alimpaan tämän dieetin painoon, mutta onneksi torstaina mitattu rasvaprosenttini oli kuitenkin pudonnut ihan hyvin alaspäin joten uskon että univelkojen tasaannuttua painokin taas palautuu alemmas. 

Kollegat jaksoivat kyllä naureskella minulle kun päivästä toiseen aamulla muiden vielä nukkuessa kipitin kiltisti salille ja illalla lenkille, muiden suunnatessa drinkeille. Ja valehtelisin jos väittäisin, että olisin jokaiselle näistä treeneistä lähtenyt jotenkin innosta puhkuen, mutta kun kyseessä on kilpaurheilu ja omat tavoitteet ovat tietyllä tasolla, niin tekemisen on oltava yhtä korkealla, koska muutoin näihin tavoitteisiin ei yksinkertaisesti vaan päästä. 


Toisinaan mielestäni jokaisen onkin hyvä tutkiskella oman tekemisensä tasoa ja verrata sitä niiden itselle asetettujen, omien tavoitteiden tasolle. Jos tavoitteet ja tekeminen eivät yllä yhtä korkealle, niin sitten on joko nostettava tekemisen tasoa ylemmäs tai laskettava tavoitteiden tasoa, jos tekemisen tasoa ei halua tai pysty mielestään nostamaan. Itse haluan ainakin uskoa että aina sitä oman tekemisen tasoaan voi nostaa jos haluaa riittävästi.